Kuka on Susanna Kisner?

Susanna Kisner suhtautuu rohkeasti suuriinkin muutoksiin elämässään. Mikäli Kokoomuksen listalla ehdolla oleva Kisner valitaan yhdeksi Suomen europarlamentaarikoista, edessä ei olisi ensimmäinen muutto uuteen maahan.

Hän kertoo tehneensä ”isoja hyppyjä” nuoresta pitäen.

– Muutin jo 16-vuotiaana lukion alkaessa kotimaatilalta Pielaveden Saarelan kylältä Kiuruvedelle.

Lukion jälkeen tie vei au pairiksi Saksaan kahdeksi vuodeksi. Seuraavan vuosikymmenen Kisner asui Yhdysvalloissa, opiskeli sairaanhoitajaksi, työskenteli ja sai kaksi tytärtä.

Perheen palattua Suomeen Kisner on opiskellut terveystieteiden maisteriksi, hankkinut alan opettajan pätevyyden ja työskennellyt 12 vuotta lastensuojelutyössä. Sosiaali- ja terveysalalla Kisner on ollut yli 20 vuotta. Oulussa asuvaan uusperheeseen kuuluu tällä hetkellä yhdeksän lasta, joista osa on perhesijoituksessa.

Luottamustoimet

  • Kaupunginvaltuutettu (Oulu)
  • Aluevaltuutettu (Pohde)
  • Aluehallituksen varajäsen (Pohde)
  • Tulevaisuuslautakunnan jäsen (Pohde)
  • Maakuntavaltuuston varajäsen (Pohjois-Pohjanmaa)

Työ

  • Yrittäjä
  • Sairaanhoitaja
  • Lastensuojelun perhehoitaja
  • Asuntosijoittaja

Koulutus

  • Sairaanhoitaja
  • Terveystieteiden maisteri (Opettaja)
  • Terveyshallintotiede
  • Psykologia (perusopinnot)

 

 

Harrastukset

  • Liikunta
  • Matkailu
  • Remontointi ja sisustus

Poliittinen tausta

Asuminen eri maissa avasi Kisnerin silmiä niin kansainvälisyyden hyödyille kuin myös yhteiskuntien eroille. Arki maailmalla sai myös pohtimaan, millaista yhteiskuntaa ja maailmaa hän haluaa olla rakentamassa.

Kisnerissä syntyi halu vaikuttaa asioihin. Useat eri puolueet olivat valmiita ottamaan nuoren ja sanavalmiin naisen listoilleen.

– Pohdin pitkään Keskustan ja Kokoomuksen välillä, ja tuolloin päädyin Keskustaan pitkälti juurieni vuoksi.

Kuitenkin melko nopeasti mieli muuttui. Huomasin arvomaailmani olevan lähempänä Kokoomusta ja lisäksi tuntui, että vastuuta ei annettu äänimäärän mukaisesti. Kisner vaihtoikin puolueensa Kokoomukseen viime eduskuntavaalien jälkeen. Muutokseen hän on erittäin tyytyväinen.

– Tuntuu, kuin olisin tullut kotiin. Minulle tärkeintä on yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, ja tästä ryhmästä sitä on löytynyt.

Teemat eurovaaleihin

Tällä hetkellä Susanna Kisner on Oulun kaupunginvaltuutettu ja Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuutettu. Eduskuntavaaleissa ääniä tuli lähes 4000.

Europarlamenttivaaleihin hän lähtee ehdolle kampanjalla, joka pohjautuu hyvinvoinnin, talouden ja turvallisuuden teemoihin.

– Nyky-yhteiskunnassa on suuria hyvinvoinnin haasteita, yli 150 miljoonaa eurooppalaista kärsii mielenterveysongelmista ja kolme eurooppalaista lasta tai nuorta tekee päivittäin itsemurhan. Lisäksi lasten oikeuksia loukataan edelleen toistuvasti jopa EU-maissa. Lapsia joutuu väkivallan, hyväksikäytön, kaltoinkohtelun, köyhyyden ja syrjinnän uhreiksi.

Kisner pitää tärkeänä, että mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa poistetaan ja ratkaisuja etsitään niin kansallisella, kuin kansainvälisellä tasolla. Kisnerin mielestä Euroopan unionissa on taisteltava voimakkaasti mm. lasten oikeuksien ja mielenterveyden puolesta, sekä lapsiperheköyhyyttä, ihmiskauppaa, hyväksikäyttöä ja rikollisuutta vastaan.

Kisnerin mielestä myös taloudellinen toimeentulo lisää hyvinvointia.

– Olen lähtöisin vaatimattomista oloista. Lapsuudenkodissani opin arvostamaan sinnikkyyttä, sitoutumista kovaan työhön, yrittäjyyttä sekä luonnon, eläinten ja toisten ihmisten kunnioittamista.

Omien elämänkokemustensa myötä Kisner pitää tärkeänä, että työnteko on mahdollisimman joustavaa unionin alueella. Se vaikuttaa myös ihmisten ja perheiden hyvinvointiin.

– Muuttoliike myös Euroopan sisällä tulee lisääntymään. Yhä useammalla on siteitä kahteen paikkaan.

Suomelle tärkeän metsätalouden päätösvallan Kisner haluaisi pitää jatkossakin kotimaassa.

– Olemme kasvattaneet vuosikymmenet metsiä hyvin ja vastuullisesti, me osaamme sen.

Ulkomailla asuneena Kisner tietää, millainen valttikortti metsäinen Suomi on – niin matkailun kuin ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

– Muistan, kuinka kotimaassa käydessä ihmettelin lentokoneen ikkunasta, miten maa voikin olla niin kaunis ja vihreä.

Venäjän muuttuminen yhä arvaamattomammaksi naapuriksi painottaa puolustuskyvyn ja omavaraisuuden tärkeyttä, vaikka Suomi kuuluukin Euroopan unioniin ja puolustusliitto Natoon.

– Meidän on oltava tietoisia tilanteesta ja varauduttava. Suomi on käytännössä saari. Ruoka, vesi ja energia on pystyttävä tuottamaan itsenäisesti.

Kisner huomauttaa, että Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos antaa suuntaa pitkälti myös sille, kuinka omavarainen koko Euroopan tulee olla.