Viimeiset vuodet ovat olleet eurooppalaisille nopean muutoksen aikaan. Viimeiset vuosikymmenet olimme toimineet maailmassa, jossa rauhaa pidettiin vakiintuneena tilana. Pitkään kansojen ja valtioiden lähentyminen ja erilaiset yhteiset edut sekä verkostot kasvoivat luoden hyvinvointia ja vakautta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti tämän maailman silmänräpäyksessä.
Läntisen arvoyhteisön jäsenenä ja EU:n ulkorajavaltiona Suomella on merkittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa kansainväliseen toimintaympäristön kehitykseen Euroopan Unionin aktiivisena jäsenenä. Euroopan Unionin yhtenäisyyttä on lisättävä ja kansalaisten turvallisuutta on ylläpidettävä panostamalla unionin yhteiseen puolustusalan tutkimukseen, innovointi- ja kehittämistyöhön. Puolustuksen erilaiset materiaalihankinnat on suunniteltava ja sijoitettava strategisesti niin, että koko Eurooppa on kattavasti suojattu, kuitenkin turvaten etenkin Itänaapurin rajalla olevien valtioiden puolustus. Lisäksi Euroopan Unionin tulee yhdessä jatkaa Ukrainan tukemista.
Näinä epävarmoina aikoina meidän on otettava entistä vahvemmin huomioon turvallisuus ja huoltovarmuus. Elintarvikkeita, polttoaineita ja lääkkeitä on pystyttävä kuljettamaan jatkossakin koko Suomen alueelle tilanteessa, jossa esimerkiksi Itämerellä tapahtuu muutoksia turvallisuustilanteessa. Tässä työssä pohjoisen logistiikka ja maantie- ja rautatieyhteyksien hoitaminen on erityisen keskeisessä roolissa. Suomen on aktiivisesti edistettävä kansallisia hankkeita Euroopan liikenneverkon TEN-T ja CEF-rahoitusten kautta sekä saatava pohjoiset liikenneinfrahankkeet mukaan Military Mobility 2.0 hankkeisiin.
Oman sisäisen turvallisuuden näkökulmasta niin kansallisesti kuin koko unionin näkökulmasta tarvitsemme vielä entistä enemmän turvallisuutta lisäävää kansainvälistä yhteistyötä ihmiskaupan, verkkorikollisuuden, järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden maahantuonnin ehkäisemiseksi.
Sotapakolaisuuden lisäksi ihmismassoja tulee siirtymään kohti pohjoisempaa Eurooppaa ilmaston lämpenemisen, kuivuuden lisääntymisen ja etelän maiden veden saannin haasteiden vuoksi. Pakolaisuuden tuomia haasteita on ratkottava EU-pöydissä. Meillä on eettinen vastuu auttaa hädässä olevia lapsia ja perheitä, mutta elintasopakolaisuus on estettävä.
Eurooppaa ja Suomea rakennetaan tehokkaimmin keskustelulla ja yhteistyöllä, ei vihapuheella.
Tarvitsemme yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä hillitsemään ilmastonmuutosta. Suomalaista tietotaitoa, osaamista ja teknologiaa on hyödynnettävä globaalisti ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.
Emme siis ole yksin ja kannamme oman vastuumme. Suomi on kokoaan suurempi toimija maailmassa. Olemme kaikilla mittareilla mitattuna yksi maailman parhaista maista. Puolustakaamme niitä arvoja, jotka ovat tehneet Suomesta monella tapaa maailman mallimaan. Olkaamme ylpeitä saavutuksistamme. Suomi on hyvä maa. Paras maa meille suomalaisille.
Susanna Kisner
Sairaanhoitaja, TtM
Kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu (Kok.)
Eurovaaliehdokas